Teksti julkaistu ensimmäisen kerran LinkedInissä syyskuussa 2025.
Poikkeuksellisen myöhäinen lomalta palaaja aloittelee työtuumintansa ison kuvan äärellä. Miksi Suomen talous ei kasva? Mitä ”omat projektini” sille voisivat tehdä? Kaikki palaa aina kansantaloustieteeseen, nauran vanhan kansiksen proffani Matti Pohjolan raportin luettuani. Kansantaloudestahan se palvelujen rahoitus verottajan kautta kerätään.
Näyttää kiistatta siltä, että Suomessa yritykset eivät onnistu generoimaan kasvua pääomasta – eivät aivojen osaamisesta eikä riihikuivasta rahasta – samalla tavalla kuin kilpailijamaat. Olemme edelleen matalan jalostusasteen kansakunta. Mikä neuvoksi?
Digitalisaatio ja innovaatiot ovat olleet viime vuosikymmenen kasvun iskusanoja. Digin nimiin vannoo tämäkin hallitus, ja Veron johdolla on jo parin hallituskauden ajan rakennettu edellytyksiä yritysten digitaloudelle kuin Baabelin tornia konsaan. – Nyt jännäämme virastoissa, saammeko jatkotyöhön rahoitusta vai emme.
Professori Pohjola sanoo, että julkisen hallinnon toimin ei kansakuntamme tuottavuusongelmaa kuitenkaan ratkaista.
Sitran julkaisussaan Miksi Suomen talous ei kasva professori osoittaa, kuinka suurin osa kasvusta talouden hedelmistä edelleen syntyy Suomessa perinteisen teollisuuden alalla. Yksi vahvimmista toimialoista on rakennusala. Hän myös sanoo, ettei tuottavuus ratkea julkishallinnon palveluilla. Siitä olen samaa mieltä, mutta meinaan haastaa hiukan.. meillä on nimittäin käyttämättömiä pelipaikkoja, joissa julkishallinnon toimin voidaan edistää yhteistä agendaa.
Digitalisaation tavoitteluissamme rakennusala on ollut yksi vahvimmista yhteistyökumppaneista. Ja kun sanon vahvimmista, tarkoitan heidän aitoa, sisäsyntyistä paloaan ratkaista alansa tuottavuushaasteita. Tästä syystä olemme Sitran, PRH:n ja Veron kanssa yhteistyössä heidän kanssaan tutkineet erilaisia talouden sanomia standardeina eli ratkaisuna alan ongelmiin.
Tuolla matkalla on syntynyt kuva ongelmasta ja sen huutamasta ratkaisusta. Kiteytin ison yhteisen työpajamme löytöjä mm. tähän postaukseen:
Datavirran varrella rakennusalalla | LinkedIn
Postaus kiteytettynä tähän muutamalla lauseella: Tiedon jalostusketju alkaa rakennuksen luovan arkkitehdin piirustuspöydällä. Suunnitelma tarkentuu toimittajien kilpailutuksen kautta rakennuksen osien hankintaan eli kypsyy (tukku)kaupan hyllystä saatavien osien tai tuotettavan betonin kuljettamiseen työmaalle. Siellä tuleva rakennus kootaan osista.
Toisaalta työmaalla tekijöiden osaaminen kohtaa ostetut osat, ja vieraileepa alueella valvovia viranomaisiakin. Talouden kannalta tavaraostoista ja työväen palkoista kertyy kirjanpidon osia, ja rahan vaihtaessa omistajaa syntyy myös veroseuraamuksia.
Toimialan oman oivalluksen äärellä olen huutamaisillani Heureka
Jotta rakennustyömaan jalostusketju saadaan vihdoin täysimääräisesti hyötymään digitalisaatiosta, tarvitaan rakentamisen ja talouden ontologioiden yhdistämistä. – Taisi olla juuri Aallon professori Pohjolan tutkimus, jossa osoitettiin, että joka päivä suomalaisilla rakennustyömailla 5 000 insinööriä (!!!) siirtää käsin ohjelmasta toiseen rakentamisen ketjun digi-yksityiskohtia.
Suomalaisilla rakennustyömailla joka päivä 5 000 insinööriä (!!!) siirtää käsin tietoa ohjelmasta toiseen
Tällaista haaskuuta ei kuitenkaan ratkaista tekoälybottien armeijalla. Kehittäjäkollegan sanoin: ”Ei botteja kannata pistää tunkiota kaivelemaan”.
Raportointivelvoitteet ovat EU:ssa vain kasvussa; on data actia, ekosuunnitteluasetusta, metsäkatoasetusta ja ilmastoselvitystä. Saapuva sääntelytsunami edellyttää suoranaisia suojautumistoimia. Tähän herätköön yritystoiminnan suojeluvaisto paatuneimmallakin virkamiehellä: nyt pitää toimia fiksusti, että tästä tsunamista selvitään näin pienessä avotaloudessa.
Yhteentoimivuus edellyttää käsitteiden yhtenäistämistä ja niistä sopimista. Vasta niin rakennetun yhteentoimivuuden avulla päästään vihdoin Automaattiseen Tietojen Käsittelyyn.
Ei botteja kannata pistää tunkiota kaivelemaan
Rakennustietosäätiö, Fira et al. Aallon tutkimusyhteistyössä ovatkin tuottaneet pari tutkimuspaperia: Uudet tutkimukset avaavat tietä linkitetyn tiedon hallintaan ja tekoälyn käyttöönottoon – Rakennustietosäätiö RTS sr
Yhteisen käsitteistön avulla on valmius ottaa käyttöön bottiarmeijat eli valjastaa ne tekemään tuottavuusloikkaa yli epäjatkuvuuskohtien. Tällaisiin innovaatioihin kai Orpon talousarvioon sisällytetty tekoälybudjetti on tarkoitettukin TKI-työkaluna.
No entäs se julkishallinto – mikä sen rooliksi nyt sitten tuli?
Julkishallinnolle jää kutkuttava mahdollistajan rooli. Ensinnäkin se on innovaatiorahoituksen myöntäjä. Toisaalta EU-sääntelyn kansallinen täytäntöönpano lankeaa aina ministeriöiden ja niiden alaisten virastojen vastuulla. Siinä kohtaa on tuhannen taalan paikka:. Muutos kannattaa suunnitella yhteistyössä, johon voidaan koota toimialan vaikuttajat tuottamaan yhteiset toimintatavat ja yhtenäistämään käsitteet. Silloin julkishallinto toimii – roolinsa fiksusti oivaltaessaan – yhteistyön mahdollistajana.
Yhteentoimivuus on EU:sta tullut velvoite julkishallinnolle. Se on meidän tehtävämme, jota teemme viranomaisina nimenomaan markkinatoimijoiden yhteistyön sujuvoittamiseksi. Ja vaikka raportointi yhtenäisiä käsitteitä edellyttääkin ensin, se nyt vain olisi tyhmää jättää tämä tilaisuus käyttämättä!
Yhteistyötä varten meillä on jo pitkään ollut yhteentoimivuusalusta (https://kehittajille.suomi.fi/palvelut/yhteentoimivuus), jota rakennusala ympäristöministeriön johdolla onkin ansiokkaasti hyödyntänyt. Siellä ne yhteiset ja yhtenäistetyt käsitteet odottavat tämän toimialan jokaista käyttöönottajaa.
Eiköhän me se kokonaistuottavuus saada hyvällä Public-Private yhteistyöllä nousuun!